Ihmettelyä

Olin eilisen illan äitillä ja ehittiin siinä Viljamin autoleikkien ja huutavien lastenohjelmien lomassa jutskailla vähän hääjärjestelyiden tilanteesta ja meiän suunnitelmista. Yllättävän paljon tuli ehotuksia ja ideoita äitiltä, vaikka olin ajatellu että sitä ei varmaan niin kauheasti kiinnosta tämmöset hömppätouhut. Olin siis positiivisesti yllättyny ja siinä sitte ilta meni rattosasti häistä jutellen :)

Kutsuehdotus (www.nowandforever.fi)

Sitä ihmettelin kaikista eniten, että äiti, joka yleensä aina kannattaa halvinta ja sitä että pitää mahollisimman paljon koittaa tehä ite (esim. valmistaa ite ruoat eikä ostaa valmisruokia), sano että meidän ehottomasti ei kannata ite ruveta värkkäämään kutsukortteja (!!). Olin ihan ihmeissään siitä, koska olin aina olettanu, että ne on tavallaan pakko tehä ite, koska muuten on joku kauhia snobi hienohelma. Äiti sitten perusteli mielipidettään sillä, että siihen aikoihin on muutenkin niin paljon stressiä ja tekemistä, että jos ei oo semmonen värkkäilijä, joka ehottomasti haluaa tehä kortit ite, niin ne kannattaa tilata jostain -edes puolivalmiina. No, siinäpä sitten hokasin, että enhän minä oo värkkäilijä ku oon tosi huono ollu aina kuviksessa ja pikkutarkoissa hommissa. Kyllähän mää synttäri- ja joulukortteja tykkään tehä, mutta en ehkä niin "juhlallisia" ja "tärkeitä" ku hääkutsut. Ainaki oon monia valmiita korttipohjia ihastellu www.nowandforever.fi sivustolla.. ;) Ite sitä on vaan tosiaan pitäny "itsestäänselvyytenä", että ne kutsut tehhään ite ja kaasotki on saattanu jossai välissä kysellä huolestuneena että "kyllähän me nyt ne kortit tehään ite?!".
 
Pitää vielä miettiä tuota korttihommaa. Kaikkia tyydyttävä ratkaisuhan tietysti olis, että tilais sen ite kortin jostain valmiina ja siihen kanteen jonku meiän nimikirjanlogon ja sitten tekis ite sen sisälehden ja tekstin sinne.
Paikkakortit vois sitte tehä ite ku ne on paljon helpompi ja nopeampi tehä. :)



Lisäksi vähäistä ihmetystä herätti, kun äiti oli kertonu papalle ja mun tätille, että ens kesänä on meillä häät, niin kumpiki oli reagoinu että "nytkö jo, nehän on vielä niin nuoriaki". Ennenhän sitä mentiin 18-vuotiaana naimisiin automaattisesti, mutta nykyään sitä tunnutaan pitävän typeryyden ja ajattelemattomuuden merkkinä, jos avioliittoon astutaan jo 18-vuotiaana.

Mekin ollaan siinä vaiheessa ku häät on, eli 13.8.2011, ehditty olla yhdessä Rikun kanssa yli neljä ja puol vuotta ja kihloissakin jo neljä vuotta. Ja johan sitä siinä vaiheessa ollaan 23-vuotiaita, mutta toisaalta, itehän sen vaan tietää, että millon on valmis menemään naimisiin.

Meidän elämää tai suhdetta naimisiinmeno ei tuu muuttaan juuri lainkaan, koska ollaan muutenkin eletty ja oltu kokoajan niinku oltais naimisissa. Toiset parit on semmosia jotka tykkää tehä asioita yhessä ja viettää paljon aikaa toistensa seurassa ja toiset parit taas tarvii enemmän aikaa olla yksikseen tai tehä omia juttuja. Mikä soppii toiselle parille, ei välttämättä sovi toiselle. Tää soppii enemmän ku hyvin meille -ja onneksi Riku oli se joka kosi toisen kerran eli kysy että sovitaanko nyt hääpäivä, niin kukaan ei voi mulle sanoa että oisin sen väkisin raahannu alttarille :D

Mutta takaisin häälehtien kahlailun pariin! :)