Kalenteri toka vikalle viikolle before the WEDDING!

Nonniin. TJ 2 viikkoa käynnistyy. A-P-U-V-A. Kalenteri alkaa täyttyä ja jännitys tuntua vatsan pohjassa ja niskassa (oon iha jumissa hartioista ja niskasta). Phuuuuuh. Onneksi asiat on ihan hyvällä mallilla, kun on ehtiny kesän aikana tehdä suurimman osan niistä jutuista, joita on voinut tehä jo etukäteen. Toka vikalle viikolle ennen häitä on kuitenkin melkoisesti hommaa (jostain kumman syystä enemmän hommia on kertynyt minulle kuin sulholle.. ;).

Kalenteri on hyödyllinen etenkin näin lähellä häitä!

Viikon 31 hommat:

• Häätanssin harjoittelua
• Häätanssin kenraaliharjoitukset yhdessä tanssiopemme M:n kanssa
• Koemeikki + kulmien ehostus
• Koekampaus
• Hääpuvun sovitus ja pikku korjailu (mm. laahus-napin ompeleminen paremmin kiinni taakse)
• Hääauton katselu ja valinta
• Hiusten värjäys
• Kirkkoharjoitukset

Lisäksi meidän työ-/vierashuone alkaa täyttymään pussukoista ja laatikoista, joihin ollaan sulhon kanssa pakattu hääjuhlapaikkaan meneviä tavaroita. Huhh, tätä tavaran määrää! :D

Hääunia

Viime yönä tuli taas nähtyä häihin liittyvä uni -ja yllätys yllätys se oli enemmän painajainen kuin mukava uni. Oli hääpäivämme aamu ja minä lähdin kiireellä jonnekin sovittuun paikkaan pukemaan hääpukuani päälle. Olimme unohtaneet sulhon kanssa pakata kaikki tavarat valmiiksi ja kun pääsin perille sinne sovittuun paikkaan, huomasin että hääkenkäni ja muut tarvikkeet jäivät kotiin. Aloinkin heti ihmettelemään, miten ihmeessä emme olleet tajunneet laittaa edellisinä päivinä tavaroita lähtövalmiiksi.

Kun hääpuku oli päälläni, minulle tuli kauhea vessahätä, joten lähdin ystävieni U:n ja M:n avustuksella kierreportaita alas wc:tä kohti. Ystävä M kuitenkin piti laahusta liian kireällä takanani kävellessään, että alhaalla huomasin pukuni repeytyneen jostain vatsan seutuvilta pienen kaistaleen verran. Samalla se oli tehnyt puvusta löysän ja huonosti päälleni istuvan. Soitin sitten paniikissa S-kaasolleni, joka olikin jo tulossa paikan päälle autolla. Hän alkoi kuitenkin selittämään jostain ruuasta, jonka hän olisi halunnut ottaa kokonaan mukaan, mutta muut tytöt olivat sanoneet, että "Ota vain osa mukaan". :D Lopulta kuitenkin sain sanottua S-kaasolleni, että nyt on hätä ja hän sai onneksi kutakuinkin rauhoiteltua minut (S-kaaso on ompeluvastaavana hääpukuni suhteen).

Odottelin vielä hetken muita ihmisiä ja hämmästelin uudestaan unohtuneita tavaroitani. Jossain siinä main taisin alkaa tajuamaan, että tämä on taas sellaista hääunta, jossa olen unohtanut jotain enkä voi ymmärtää, miten olen saattanut unohtaa sen. Sitten jo heräsinkin. Lääh. Helteistä viikkoa kaikille! :D

Häätanssiharkat

Meillä oli sulhon kanssa eilen ensimmäiset häätanssiharjoitukset. Iiiiks! Meitä molempia jännitti; sulhoa se, muistaako hän askeleet ja minua se, millainen häätanssi meille muodostuu. Opettamassa meitä oli entinen opiskelukaverini, joka vaihtoi opintojen alussa alaa ja siirtyi tanssikoulun puolelle. Hyvä niin, sillä hän oli aivan loistava tanssiopettaja ja saimme huipun koreografian häätanssiimme! :)

Kappale, jonka tahdissa tanssimme "first dance":n, on melko hidas, romanttinen ja tunnelmallinen. Emme siis halunneet tunkea siihen väkisin tavallista valssia, se kun ei sovi kappaleeseen ollenkaan. Emme myöskään halunneet (mielellään) vain nojailla toisiimme ja pyöriä ympyrää reilut 4 minuuttia kestävän biisin ajan. Törmäsin sattumalta eräänä päivänä Mariin (tanssiopeen) yliopistolla ja jostain syystä tuli puheeksi meidän häätanssi-ongelmamme. Ja voila, keksimme, että hänhän voisi opettaa ja tehdä meille helpohkon koreografian!

Häätanssiimme kuuluu leikkimielisyyttä ja hupsuttelua..

Olin ihan innoissani ja eilisten tanssiharjoitusten jälkeen olen ollut vielä enemmän innoissani; tanssi on niiiiiiiiiin minun ja sulhon näköinen ja aivan ihana. Tänään olisi taas illalla sulhon kanssa tiedossa harkat olohuoneessa. Koreografisoidun häätanssin harjoittelu tuo parisuhteeseen vaivihkaa mukavaa yhteistä tekemistä, tavallaan uuden ja yhteisen harrastuksen. Saa nähdä, muistammeko Marin opit, kun harjoittelemme vain kahdestaan. :D Myöhemmin kesällä olisi tarkoitus sitten pitää toiset tanssiopen kanssa pidetyt harkat. Muuten harjoittelemme sulhon kanssa kaksistaan.

Sain tänään sovitettua hääpukuani kotona yhdessä S-kaason kanssa (joka muuten toi minulle syntymäpäivälahjaksi itsetehdyt ihanat, punaiset ja lämpöiset villasukat! ..koska vanhat villasukkani on jo melkein puhkikulutetut ja ne olivat vieläpä ainot villasukat, jotka omistan! :D). Istuminen hääpuvun kanssa onnistui ongelmitta, sekä korkealla että matalalla tuolilla, samoin polvistuminen sujui hyvin (kirkossahan pitää olla polvillaan jossain vaiheessa). Ei siis pitäisi joutua stressaamaan enää siitäkään asiasta! :)

..mutta myös romantiikkaa ja tunnelmointia.

Hääpuku pääsi kotiiiiiin!

Pahoittelut hiljaiselostani! Häärintamalla ei ole tapahtanut tämän "hiljaisuuden" aikana oikeastaan mitään, pullat tuntuvat olevan hyvin uunissa tässä vaiheessa aikataulua. :) Tänään pääsin kuitenkin taas fiilistelemään, kun hain The Hääpukuni kotiin ompelijalta. Sovitimme ompelijan kanssa pukua päälleni korjaustöiden jälkeen ja nyt se istui paremmin ja näytti EDELLEEN aivan ihanalta. Kaappasin puvun mukaani ja toin sen kotiin. Nyt se roikkuu pukupussissa eteisessä, täytynee keksiä sille jokin parempi paikka, ja nimenomaan säilytyspaikka! :D

Ainoa "moka", minkä unohdin tänään hääpuvun sovituksessa kokeilla ja varmistaa, oli se, pystynkö istumaan hääpuvussani! Ihan totta, en kertaakaan sovituksissa ole tajunnut kokeilla istumista puvun kanssa, ja olisi varmaan pitänyt, sillä onhan se takuulla erilaista kuin collegehousuilla tai hameella istuminen. NOH, sovimme ompelijan kanssa, että sovitan pukua tässä lähiaikoina kotona (kääk, siihen tarvitsen kyllä apujoukkoja, no eiköhän joku kaasoista liikene apuun! ;)) ja istun se päällä tuolille. Mikäli puku sattuisi (eijeijei, eihän!) ratkeamaan, ompelija korjaa sen ilmaiseksi. Olen kuitenkin melko luottavaisella kannalla puvun kanssa istumisen suhteen, vaikka puvun malli onkin merenneitomainen. Kyllähän muutkin merenneitopuvun häihinsä hankkineet morsiamet ovat häissään istuneet! :D

Ilmoittautumisia häihin on tullut jo muutamia -lähinnä kuitenkin vasta läheisiltä ystäviltä ja sukulaisilta. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee tulemaan! :)

Hääpuku saapui!

Wuhuu, hääpukuni on vihdoinkin saapunut hääliikkeeseen! :) Kävimme äitini kanssa katsastamassa puvun (äiskä ei ollut vielä nähnyt koko pukua, joten häntä varmaan jännitti enemmän kuin minua!) ja sovittamassa sitä. Paikalla oli myös Morsiusateljee Katariinan tilaama ompelija, jonka kanssa katsoimme pukuun tarvittavat muutokset. Oli melko karua ja jollain tapaa huvittavaakin, kun ompelija tarttui ratkojaan ja alkoi vain ronskisti ratkomaan pukuani! :D Minulle tilatun hääpuvun koko oli täysin oikea, mutta koska on kyse merenneitomallisesta (=tiukasta ja ihoa myötäilevästä) puvusta, pitää joitain muutoksia tehdä, jotta se istuu (ja mahtuu :D) hyvin minulle. Puvun taakse tehdään myös pieni nappi ja laahukseen lenkki, jotta piiiiitkän laahuksen voi sitten välillä ainakin kiinnittää taakse "pois tieltä".

Kyllähän se minuakin vähän jännitti saada monen kuukauden odottelun jälkeen The Hääpuku takaisin päälle. Onneksi se kuitenkin näytti yhtä ihanalta ja kauniilta kuin ennenkin -jos ei jopa ihanammalta, olihan se tällä kertaa oikean kokoinen eikä numeroa liian iso niinkuin sovituskerralla!

Nyt sitten odottelen pari viikkoa, että puvustani tehdään 100% juuri minulle sopiva ja hyvin istuva. Sitten haen sen varmaankin kotiini odottelemaan hääpäivää. :)

Posti vie, posti tuo.

Posti on siis vienyt hääkutsut vieraille (ainakin toivon mukaan, yhtään ilmoittautumista emme postin kautta kutsun saaneilta vierailta ole vielä saaneet). Viime ja tällä viikolla posti puolestaan toi meille tilaamamme viininpunaiset kangasservetit ja viininpunaiset "paperiset" kaitaliinarullat (joista voi kätevästi katkoa tarvittavan kokoisia paloja valmiiksi tehtyjä katkoviivoja pitkin) häitä varten. Meille ei siis tule nimikoituja servettejä, vaan sellaiset paksumman ja kankaisen tuntuiset servetit, jotka saa nätisti taiteltua siten, että ne pysyvät pystyssä (ks. bloggaukseni hääpöytäkokeilusta). Lisäksi haaveissa oli saada pöytiin valkoisten pöytäliinojen päälle viininpunaiset kaitaliinat juhlavuutta (ja teemaväriä) tuomaan/lisäämään. Ja etsintöjen jälkeen nämä kaitaliinat sitten suureksi ilokseni löytyivät. :)

Pssssst. Mikäli en ihan täysin väärin katsonut, niin hääpuvustani on vihdoin kuva saatavilla. :) Se löytyy Morsiusateljee Katariinan pääsivulta (krhm ;D) ja mikäli haluaa kurkata sitä -tai lähinnä sen yläosaa- niin ei muuta kuin tänne kattomaan! :) hox: SULHO!! sulla ei ole asiaa tuolle linkki-sivulle! ;)

Hääpainajainen vol. 2

Aika monta kuukautta sain olla rauhassa häihin liittyviltä painajaisunilta. Viime yönä näinkin sitten taas kylmän hien pintaan nostattavan unen meidän häistä...

Uni oli sekava kuten ainakin minun unet yleensäkin ovat, mutta tämän verran muistan siitä: Oli siis hääpäivän aamu ja kaikki unessa tapahtuva tapahtui hirveän nopeasti ja vauhdikkaasti ja kiireesti. En meinannut ehtiä tajuta asioiden kulkua unessani, mietin vain että "Mistä tämä hirveä kiire ja nopeus johtuu??". Kuten hääpainajaisessa voisi kuvitellakin olevan, painajaiseni koostui useasta ongelmasta. Ensinnäkin, pukiessani hääpukuani päälle, huomasin sen olevan ihan löysä ja melkein valuvan päältäni. Ja tietenkään se ei edes ollut The Hääpuku vaan jokin ihan toisenlainen.

Toiseksi, olin juuri tullut meikistä, jossa olin ollut aika kauan, kun päätin vilkaista peiliin. (Muistaakseni) bestmanit olivat halunneet jekuttaa minua laittamalla meikkaajan maalaamaan naamani joksikin ihmeen kuvioksi (olisiko ollut jonkin maan lippu, jossa oli punaista ja valkoista ja ihme kuvioita)! Minä aloin tietenkin itkemään, että miten ne bestmanit on noin ilkeitä ja enhän ehdi enää käydä uudessa meikissä kun kohta pitää jo mennä kirkkoon.. No, pyyhin sitten "meikit" pois ja samalla kaasoni tulivat sisään.

Kolmas ongelma olikin sitten se, että jostain syystä kaasot olivat huonolla tuulella eivätkä ollenkaan innoissaan siitä, että kyseessä oli hääpäiväni. Etenkin A-kaaso (joka on aina ihana eikä koskaan sano minulle pahasti) oli hyvin yrmeänä yrittäessään sitoa hääpukuani tiukemmalle siinä kuitenkaan onnistumatta. Olin tietysti hyvin ihmeissäni ja surullinen tästäkin ongelmasta. :D

Well, the show must go on -joten lähdin kirkkoa kohti ja niin kuin ensimmäisessäkin hääpainajaisessani, tässäkin mietin, että "Miten ihmeessä aika häihin kului niin nopeasti, että monta asiaa jäi kesken??". Astellessani kirkon sisätiloihin, huomasin/tajusin, ettei siellä tulisi vihkimisen aikana olemaan isäni tilaamia viulunsoittajia soittamassa Canon in D:tä eikä vihkikaava tulisi menemään kuten olin sen suunnitellut menemään. Vaikka sulho (onneksi) kuitenkin seisoi alttarilla odottamassa minua, en voinut olla täysin onnellinen noiden vihkimistä edeltäneiden tapahtumien vuoksi. Lisäksi olin kovasti odottanut viulusoittajia ja nimenomaan meidän näköistä vihkimistilaisuutta ja nyt sitä ei sitten ollutkaan luvassa.

En ehtinyt alttarille asti, kun luulin heränneeni jo unesta. Todellisuudessa olin kuitenkin vieläkin unessa, mutta luulin olevani hereillä ja mietin itsekseni ja selitin jollekin (??) kamalaa painajaista ja että se tuntui todenmukaiselta joskin sekavalta. Sitten kun oikeasti heräsin, olin ihan pyörällä päästäni!

Sulhasen puku valittu!

Sulho kävi bestmaniensa kanssa hiihtolomalla sovittelemassa pukuja häitä varten ja osasivathan ne pojjaat hienosti löytää just passelin saketin häitä varten! :) Saketti on nyt siis varattu sulholleni ja kesällä sitä voi käydä sovittamassa vielä uudestaan, että nähdään onko koko muuttunut tms. Hienoa! Tässä vähän kuviakin valitusta saketista :)

The Hääpuvun tyyliä

Koska olen aika kehno kuvailemaan hääpukuani sanoilla, etsin netistä pukuja, joissa on jonkinlaista yhdennäköisyyttä tai samankaltaisuutta tulevan hääpukuni kanssa. Tässä tulee:

Näiden neljän kuvan kaikissa puvuissa on juuri tuon yläosan osalta samankaltaisuutta The Hääpukuni kanssa. Mikään näistä ei kuitenkaan ole ihan samanlainen. Yläosa tulevassa hääpuvussani on siis ns. rikkonainen ja useasta osasta koostuva.

Näissä kahdessa alla olevassa kuvassa puolestaan on hieman The Hääpukuni koristestrassin mallia. Näistäkään ei kumpikaan ole kuitenkaan täysin samanlainen kuin tulevan pukuni koriste, mutta sijainti rintaosan alla ja koko on kutakuinkin sama.

The Hääpuku -CHECK!

Aivan oikein! Tänään se tapahtui! Olin KOLMATTA kertaa sovittamassa Morsiusateljee Katariinassa hääpukuja, kun yhtäkkiä päälläni oli Unelmieni Hääpuku! <3 En ollut aiemmin löytänyt liikkeestä kyseistä pukua, koska se oli komistellut näyteikkunnassa kaiken kansan nähtävillä. :D Mallinuken päällä se ei kuitenkaan ollut herättänyt minussa erityistä "wau"-elämystä ja tänään, kun puku oli tuotu sisälle hengariin muiden pukujen joukkoon, ajattelin myöskin, että "ihan kiva, voisihan tuota kokeilla". Mutta sitten, kun sain sen päälleni ja katsoin itseäni suuresta peilistä, tiesin sen: Tämä se on! Nyt on kyllä ihan mahtava -ja monin tavoin helpottunutkin olo, kun enää ei tarvitse etsiä hääpukua eikä ole tunnetta siitä, että täytyisi vain tyytyä johonkin mekkoon. Tässä tapauksessa näytti nyt käyvän toteen "Kolmas kerta toden sanoo" -fraasi.

Pukua on vaikea kuvailla, mutta en usko, että tulen laittamaan tänne sivuille kuvaa siitä. Sulhokaan ei kuulemma aio katsoa pukua hengarissa roikkuen, vaan haluaa nähdä sen vasta sitten häissä minun päälläni. :) Joka tapauksessa, The Hääpuku on väriltään Ivory ja siinä on pitkä laahus. Kirkossa laahus saa "laahustaa" vapaasti ja siellä se varmasti ajaakin loistavasti asiansa, mutta hääjuhlaa varten laahuksen voi kiinnittää puvun takaosaan siten. Ompahan sitten helpompi liikkua juhlapaikalla ympäriinsä eikä jokainen vieras tule sitten talloneeksi pukuani. :D
Lisäksi The Hääpuku on yläosasta tyköistuva ja alaspäin levenevä. Rintaosan alapuolella on suurehko strassikoriste ja yläosa on sellainen todella mielenkiintoinen ja älyttömän vaikea selittää! :D Se ei ole sydämenmallinen eikä suora, vaan siinä  on ikään kuin vähän eri korkeudelle yltäviä ja eri paksuisia kaistaleita vierekkäin. Äsh, koetan löytää netistä jonkinlaisen kuvan, joka valaisisi tätä yläosaa! :)

Mutta nyt alan nauttimaan perjantai-illasta sulhoni kanssa sohvalla telkun edessä ja unelmoiden hääpuvustani.... :)

Hääpuvun metsästystä vol. 2

Eilen oli jännä päivä, kun suunnistettiin toistamiseen kaasojen kanssa Morsiusateljee Katariinaan etsimään Sitä Oikeaa hääpukua. Minä olin taas aivan pyörällä päästäni kaikkien niiden pukujen keskellä, mutta viime kertaisen lempparipuvun rinnalle valikoitui tällä sovituskerralla toinen lemppari. Kummatkin puvut ovat vuoden 2011-mallistoa (tietääkseni) ja juuri tästä syystä niitä ei saanut liikkeessä kuvata. En siis voi fiilistellä ja pohdiskella kotona, kumpi olisi parempi vai onko kumpikaan se, jonka haluan. :/
En siis vielä päättänyt ostaa mitään pukua, vaan varasin suoraan seuraavan sovitusajan. Melkein meinaa jo stressi alkaa nostaa päätään, että löytyykö sitä pukua ja mistä ja milloin ja miten jne.. Mutta eiköhän se kuitenkin löydy ja nimenomaan sellainen, jossa itselläkin on tosi kaunis olo. Luotetaan siihen. :)

Häämessut, osa 2

Häämessujen muotinäytös ei ollut täysin sitä, mitä olin odottanut: esiteltäviä pukuja oli vain muutama, joskin ne kaikki olivat Morsiusateljee Katariinan omia, Sis. Idmanin pukuja. Tässä muotinäytöksen parhaita paloja (eli omia suosikkejani):

Häämessut, osa 1

Pohjois-Suomen suurimmat häämessut on nyt siis tsekattu! Hieman oli messujen anti heikompaa ja vähäisempää kuin mitä oltiin sulhon kanssa odotettu. Paljon oli kuitenkin nähtävää ja kaiken maailman esitteitä, käyntikortteja, vihkosia ja lehtiä saatiin kotiin kantaa kassillisen verran!

Tuomisia häämessuilta.

Kiinnostavimmat ja parhaat pisteet olivat tietenkin Morsiusateljee Katariina, Kultajousi ja Sunkoru. Kultajousesta löysinkin ihanan sormusvaihtoehdon. Morsiusateljee Katariinan pisteessä oli harmi kyllä esillä ihan vain muutama hääpuku. Saavuimme häämessuille jo heti klo 10, joten ehdimme rauhassa kierrellä pisteitä ennen klo 12 ryysistä. Olisin tosiaan toivonut, että messuilla olisi ollut vielä enemmän erilaisia pisteitä. Mukavaa oli kuitenkin! :)

Oulun Häämessut.

Cafe Provencen piste.

Morsiusateljee Katariinan piste.

Studio P.S.V. piste

Inspiraatiota

Tänään löysin aivan mahtavan inspiraation lähteen, nimittäin the knot:n wedding-sivuston netissä! Sivustolle täytyy rekisteröityä ensin, mutta se on helppoa. Rekisteröitymisen myötä pääsee ihastelemaan, fiilistelemään ja inspiroitumaan muun muassa tuhansista eri pöytäkoristekuvista, sadoista hääkampauskuvista ja herkullisen näköisistä hääkakkukuvista. Itse olen käyttänyt melkein koko päivän tänään vain kyseisellä sivustolla ja aika on vierähtänyt kuin siivillä (olen siis sitkeän flunssan vuoksi antibioottikuurilla eli kotilevossa). Tässä vähän esimakua theknot.com sivustolta tekemistäni kuvalöydöksistä:

Hääparin pöytä

Häävieraiden pöytiin keskelle

Saketti sulhaselle

Tänään päätimme sulhon kanssa pitää vähän hauskaa ja piristää itseämme: lähettiin sovittamaan Rikulle pukua häitä varten! :D Hauskaa tosiaan oli ja sulho ajatteli etukäteen, että näyttää varmaan typerältä hienossa saketissa, mutta toisin kävi ja yllättyi positiivisesti -niin myös minä, joka olen tottunut jo siihen, ettei miehekkeeni ole mitään "puku-ihmisiä".

Tarkoituksena oli myös saada vähän osviittaa siitä, minkä tyylistä pukua haetaan ja millainen puku sopii sulholle. Saketti oli ensimmäisenä jo etukäteen mielessä ja kun sitten häidemme teemaväreillä saatiin koottua mielekäs kokonaisuus, niin eipä sitä muita pukuja sitten edes sovitettu, kun niin passelilta sulho siinä saketissa näytti! :) Tässä pieniä näytteitä puvusta:

Kyllä sitä munkin miehestä voi saada asiallisen näkönen! :D

Liivi on valkoinen ja solmio viininpunainen. Hianot!

Hääpukujen sovituspäivä

Eilen vietin päivän kaikkien kaasojen kanssa kaupungilla hääpukuja sovittaen. Kävimme Morsiusateljee Katariinassa, koska olen aina ajatellut, että sieltä pukuni varmimmin löydän. No, liikkeeseen oli kuin olikin jo tullut vuoden 2011 malliston hääpukuja, joten pääsin sovittelemaan useita pukuja, ihanaa! :)

Loppujen lopuksi paras puku löytyi ja todella yllättävää: siinä oli sydämmen muotoinen yläosa eikä lainkaan koristeita (strasseja tai helmiä tms.)! Olin siis alustavasti kuvia netistä katseltuani ja häälehtiä selailtuani muodostanut melko vankan mielipiteen siitä, mitä puvussa haluaisin olevan. Yläosaksi olin kaavaillut tuubi-toppimaista kaula-aukkoa ja pukuun ehdottomasti jonkin verran koristeita. Kuinkas sitten kävikään! :D

Laitan tänne kuvan siitä puvusta, johon ihastuin, kunhan sellainen tulee nettiin (puku oli nimittäin niin tuore että se oli ihan vasta saapunut liikkeeseen). Pidin puvussa myös siitä, että sen väri ei ollu vitivalkoinen, vaan enemmän mun (kesäisin) ruskettunutta ihoa mukaileva valkoinen, siinä ei ollu älypitkää laahusta, mutta laahus kumminkin, kangas oli "ryppyistä", eli ei helma ei laskeutunut tikkusuorana ja sileänä vaan kangas ikään kuin on eläväinen. Lisäksi tietty pidin tosi paljon siitä, että näytin omastakin mielestä kauniilta puvussa. :) Jebaa!

Talvemmalla vielä katteleen lissää uusia pukuja, kun 2011-mallistoa tulee kuulemma liikkeeseen tiputellen loka-marraskussa. Jänniä aikoja!

Poliisiratsioita ja hääpukuja

Tännään on ollu tosi jännä ja tosi ennalta arvaamaton ja yllätyksellinen päivä: Aamulla kun ajoin Rikun töihin Virpiniemeen, jouduin kotiin päin ajaessa poliisin yllätysratsiaan. ONNEKSI ne ratsas vaan juoppoja eikä ylinopeutta, mutta kerta se oli ensimmäinen meikäläiselle joutua ratsiaan ja puhallukseen. Päästivät siis jatkamaan matkaa koska oli ainoastaa unihiekkaa silmissä, ei viinaa veressä ;)

Aivan ihana puku!

Seuraavaks lähin kaupungille Neean kanssa ja meillä oli suunnitelmissa käyä Bisketissä herkkuleivoksilla (Neean toinen osa mun synttärilahjasta) ja käyä katteleen sille kenkiä ja varata kummalleki ajat Nissenille. NOH, päätettii sitte mennä pyörähtään Morsiusateljee Katariinassa (!!), koska siellä oli ALE vielä tämän viikon ajan (en tiiä jatkuuko se ens viikolla). Olin iha mielissää ja hypistelin hääpukuja, mutta melkeempä kaikki niistä oli jollain tapaa huonoja. Ilmeisesti liikkeessä oli jäljellä enää huonoja ja vanhan malliston pukuja ja uusia tulee vasta lähempänä joulua. Kuitenkin, siitä innostuneena käytiin vielä siinä Stockan yläpuolella olevassa Glamour morsiuskammarissa ja siellä oli tosi asiakaspalvelun haluinen myyjä, joten päädyin sitte sovittamaan kahta pukua. Oliha se jännää ja siistii! Kumpikaan ei tosin ollut "Se Oikea" puku, mutta kiva oli saada niin sanottu neitsyt-sovittaminen pois alta nii ei tarvi sitte jännittää niin paljon ku lähetää syksymmällä kaikkien kaasojen kanssa katteleen mulle pukua. :) Ja vaikka ois löytynykki just mun näkönen puku, niin olisin silti jättäny sen sinne ja menny uuemman kerran koko kaaso-poppoon kanssa sovittaan ja ihasteleen ennen ku olisin ostanu mitää.

Nyt ainaki tietää, ettei iha heti tarvi lähtee kokeileen pukuja ku siellä oli tosiaan kummassaki liikkeessä 2010-malliston "rippeitä", ja kyllähän mää sen jo melkeempä tiesinkin, mutta oli silti huippua käyä jo "esikatselemassa" ja harjottelemassa sovitusta :D Extempore-jutut on kyllä niin piristäviä ja eipähän ollu sillain että olisin koko aamun jännittäny että "apua tänään sovittaan hääpukuja", vaan yhtäkkiä vaan menin ja sitte se oli siinä ja nyt ei tarvi ennää pää pyöryksissä panikoida ja jännittää (mää kun oon semmonen ekoja kertoja jännittävä ihminen). jeeeee! :) toivotaan vielä, että mulle löytyy Se Oikea Hääpuku.