Päivä, jona minusta tuli VAIMO.

Nyt sain viimeinkin istuttua alas ja aloitettua hääpäivästämme kertovan postauksen. Olimme nimittäin suurimman osan tästä viikosta Ikaalisten kylpylässä rentoutumassa ja pari viime päivää kotona on vierähtänyt häälahjoja ihastellen, uusia petivaatteita pyykkikoneessa pesten ja SingStaria laulaen. :D Mutta hääpäivä-postaus alkakoon!

Yllättävän hyvin nukutun yön jälkeen heräsimme sulhon kanssa jännittyneinä, hermostuneina ja odottavina hääpäivän aamuun. Sää oli täydellinen: puolipilvinen, tyyni ja sopivan lämmin. Söimme rauhassa aamiaisen, kävimme kahdestaan meikissä ja kun tulimme kotiin, alkoi minun kampaukseni teko. Siitä eteenpäin ihmisiä alkoi lappaamaan meille tasaista tahtia ja noin klo 11 tupa oli täynnä kaasoja, bestmaneita, kuskeja ja valokuvaajia. Tunnelma oli siis hektinen ja suhteellisen nopeasti olimmekin jo kirkolla.

Minua jännitti ihan älyttömästi, kun pääsin morsiuskammariin odottelemaan vuoroani. Suloinen pikkuveljeni V ja serkkuni I kävelivät ensin oman "biisinsä" tahdissa ja sillä välin minä ja iskä odotimme jännittyneinä käytävällä piilossa. Päivän ensimmäinen kommellus tapahtui silloin: Juuri ennen kuin kappale oli loppumassa ja meidän kappaleemme alkamassa, tippui yhtäkkiä huntu päästäni. KÄÄK!! Onneksi sain sen työnnettyä takaisin kampauksen uumeniin, mutta kyllä säikähdin. :D Toinen kommellus sattui heti perään: Juuri kun olimme aikeissa lähteä kävelemään kohti alttaria (Prinsessa Ruusunen alkoi jo soimaan), tallouduin häämekkoni helmaan.. No, sekin asia korjaantui kun pidin puvusta kiinni vähän toisella kädellä ja hiissasin jalkojani eteenpäin. :D
Sulho oli kuulemma jo ehtinyt huolestua, missä minä olen kun ketään ei näkynyt, hehh. Perille kuitenkin päästiin käytävän puoleen väliin ja kun olimme sulhon kanssa astelleet alttarille ja seisahtuneet paikoillemme, jännitykseni ja hermostukseni helpottuivat. Tuli jotenkin rauhallinen olo siinä; seistä sulhasen vierellä ja papin edessä, takana kaikki lähimmät ystävät ja sukulaiset. :)

Vihkiminen sujui hyvin ja jostain syystä kyyneleet eivät päässeet silmistäni ulos -ei ennen kuin olimme sulhon kanssa kävelleet loppumarssin tahdissa kaikkien vieraiden ohi käytävän päähän. Silloin kesken naureskelun ja sulhon katsomisen tuli itku. Oli se aika hassua siinä vihkimisen jälkeen alkaa pillittämään ja sanoinkin sulholle, että "Mitä ihmettä mä nyt aloin itkemään?!". Kävelimme saippuakuplasateeseen ja siitä hienoon valkoiseen hääautoomme ja hurautimme (sulhon pikkuveli R kuskinamme) ensimmäiselle hääkuvauspaikallemme.

Hääkuvien ottaminen oli oikeastaan melko hauskaa puuhaa -ja yllättävän helppoa! Lähinnä se oli sitä, että valokuvaaja huusi meille "Nyt pussatkaa!" tai "Katsokaa toisianne/kameraa!". Kuvauksen aikana nautiskelimme pikaisesti lempikuohuvaamme Gancia Astia ja maittavia alkupaloja (joita vieraat nauttivat samaan aikaan hääpaikalla). Hääkuvauskommellus: Toisesta Amerikasta asti tilatusta hääkengästäni irtosi se iso koriste (se, joka teki kengistä hienot ja häihin sopivat)! Mutta ei sekään haitannut menoa. :D Ehkä sen saa jollain vielä liimattua kiinni.

Saavuimme juhlapaikalle innostunein fiiliksin; Millainenhan mahtaa olla hääjuhlan ohjelma? ;) Kättelimme (tai no, ennemminkin taisimme halata) kaikki vieraat, jonka jälkeen meidät toivotettiin ameriiiiiiiikan malliin tervetulleiksi "Rouvana ja Herrana". Taustalla soi Rocky -elokuvien teema ja me astelimme voitonmerkkejä ilmaan tehden sisään juhlasaliin. Ei siis mikään aivan perinteinen lässynlää-musiikki, vaan tarkoituksena oli nimenomaan saada naurua ja huvittuneisuutta aikaan hupaisalla biisivalinnallamme. :D

Hääjuhla eteni puheiden, ruokailujen, ohjelman ja vapaan seurustelun merkeissä. Kuulimme niin huippuhauskoja kuin hyvin liikuttaviakin puheita, saimme jutella kaukaa (ja läheltä) tulleiden sukulaisten kanssa ja hääruoka oli niiiiiiiiiiin hyvää, että ihan harmitti, etten pystynyt hääpuvussani syömään sitä niin paljoa kuin olisin halunnut.

Sulhon puhe minulle. <3

"Lyhyehkö" avioliittolupaukseni sulholle ;D

 Hääjuhlissakin sattui pieniä kommelluksia: Heti juhlan alussa yksi tarjoilijoista tiputti toisen morsiuspikareistamme ja se meni ihan sirpaleiksi. Ei paljoa haitannut sinä päivänä ja hauskan näköistä oli, kun toinen joi korkeasta pikarista ja toinen pienestä skumppalasista. :D Toinen kommellus tapahtui illasta, kun olimme sulhon kanssa hääkuvauksen toisessa osiossa. Tarkoituksena oli, että takaisin juhlapaikalle päästyämme alkaisi ns. iltajuhla, jossa voisimme tanssia ja seurustella kavereidemme kanssa ja syödä iltapalaa. Kuitenkin jostain syystä juhlapaikan siivoukset olivat jo täydessä vauhdissa siinä vaiheessa, kun me sulhon kanssa tulimme takaisin kuvauksesta. Kaikki kaasot, bestmanit ja jopa vieraat siivosivat ja kanniskelivat tuoleja! :D Koko tilanne oli jotenki koominen ja mietimmekin ensin sulhon kanssa kummissaan, että "Jaa, joko nää juhlat loppu??" :D Onneksi kuitenkin useimmat kavereistamme tulivat rentoutumaan ja tanssimaan kanssamme muutaman biisin ajaksi, niin saatiin sulhonkin kanssa parit muuvit vetäistä virallisen hääjuhlan päätteeksi. Aika pian tanssimisen ja hengailun jälkeen sanoimmekin jo heipat vieraille ja suunnistimme hotellille hääyötä viettämään. ;)

Kommelluksilta ei siis vältytty, mutta niistä juuri muodostuvat ne hauskat, vuosien päästä, kerrottavat vitsit: "Muistatko silloin hääpäivänä, kun tapahtui tää hassu juttu.." jne. Täydellisyys on tylsää ja aito päivä vaatii vähän actionia ja hauskoja sattumuksia ollakseen ainutlaatuinen. <3

Koko hääpäivä oli niin ihana ja elimme sitä täysin siinä hetkessä. Silti tuntuu, ettei muista läheskään kaikkea tapahtunutta. Kaikki oli ohi niin nopeasti ja olemmekin sulhon kanssa monia monia kertoja palanneet hääpäivään ja muistelleet, mitä kaikkea siellä olikaan ja tehtiinkään. :) Päällimmäisenä itselläni jäi mieleen hääpäivästä tyynyliina- ja kaulinleikit, isäni puhe, pissatusreissut kaaso N:n kanssa ;D, häätanssimme (joka muuten meni TOSI hyvin ja sai paljon kehuja vierailta, jee!), hääkuvaus-sessiot, huippu ruoka ja sulhon onnelliset kasvot. Onneksi hankimme videokuvaajan häihimme, niin voimme "kerrata" hääpäivän vielä uudestaan ja uudestaan videolta katsottuna! :)

Häätanssimme <3

Sormuspoikamme eli 4-vuotias pikkuveljeni V <3

Me, kaasot ja bestmanit :)

<3

Hääpäivämme oli íhana, ainutlaatuinen ja meidän näköinen.. KIITOS teille lukijoille, jotka olitte mukana tsemppaamassa ja antamassa vinkkejä & tukeanne tätä suurta päivää varten! <3 Ja tietysti KIITOS kaikille, ketkä olivat häissämme ja tekivät päivästä unohtumattoman ja juuri niin upean, kuin se oli. <3

ps. I'll be back! ;D Luvassa juttua vielä ainakin huomenlahjoistamme, virallisista hääkuvistamme sekä vinkkejä (asioista, joita itse hoksasin vasta hääpäivän lähellä/hääpäivänä/sen jälkeen)! Otan myös mielelläni toivomuksia vastaan, mikäli teillä kanssamorsiamilla on joitain aiheita, joista haluaisitte tietää tai kuulla (lisää). :)

Kalenteri toka vikalle viikolle before the WEDDING!

Nonniin. TJ 2 viikkoa käynnistyy. A-P-U-V-A. Kalenteri alkaa täyttyä ja jännitys tuntua vatsan pohjassa ja niskassa (oon iha jumissa hartioista ja niskasta). Phuuuuuh. Onneksi asiat on ihan hyvällä mallilla, kun on ehtiny kesän aikana tehdä suurimman osan niistä jutuista, joita on voinut tehä jo etukäteen. Toka vikalle viikolle ennen häitä on kuitenkin melkoisesti hommaa (jostain kumman syystä enemmän hommia on kertynyt minulle kuin sulholle.. ;).

Kalenteri on hyödyllinen etenkin näin lähellä häitä!

Viikon 31 hommat:

• Häätanssin harjoittelua
• Häätanssin kenraaliharjoitukset yhdessä tanssiopemme M:n kanssa
• Koemeikki + kulmien ehostus
• Koekampaus
• Hääpuvun sovitus ja pikku korjailu (mm. laahus-napin ompeleminen paremmin kiinni taakse)
• Hääauton katselu ja valinta
• Hiusten värjäys
• Kirkkoharjoitukset

Lisäksi meidän työ-/vierashuone alkaa täyttymään pussukoista ja laatikoista, joihin ollaan sulhon kanssa pakattu hääjuhlapaikkaan meneviä tavaroita. Huhh, tätä tavaran määrää! :D

Alle kuukausi!

Kääk!! Missä välissä aika vierähti niin paljon, että aikaa häihin on enää alle kuukausi?! Pikku hiljaa alkaa pulssi kiihtymään ja jännitys kasvamaan. Paljon ollaan tehty ja vielä on vähän tekemättä. Tällä viikolla ollaan sulhon kanssa harjoiteltu häätanssia (se sujuu jo melko hyvin!), pohdiskeltu hääpäivän aikatauluasioita ja tehty viimeisiä (?) hankintoja häitä varten.

Tänään vietin N-kaason kanssa tyttöjen päivää meillä ja kokeilimme samalla myös hääkampausta vasta hankkimieni pinnien kanssa. Rentoa oli ja mansikoita riitti! :D Lisäksi sain tänään S-kaasolta tekstarin, jossa oli kuva hänen tekemästään hääkirjasta (joka toimii samalla vieraskirjana). Se oli ihana, enkä malta odottaa, millainen sen sisältö tulee olemaan!

Päivät ovat siis täyttyneet enemmän tai vähemmän hääjutuista. Onneksi lähdemme sulhon kanssa viikonloppuna mökkeilemään muutamaksi päiväksi, niin saa vähän tuuletettua häähumun täyttämää päätä ja mahdollisesti myös rentouduttua ja ottamaan tätä kesälomaa jopa ihan loman kannalta ainakin sen mökkeilyn ajan.. :)

Häätanssiharkat

Meillä oli sulhon kanssa eilen ensimmäiset häätanssiharjoitukset. Iiiiks! Meitä molempia jännitti; sulhoa se, muistaako hän askeleet ja minua se, millainen häätanssi meille muodostuu. Opettamassa meitä oli entinen opiskelukaverini, joka vaihtoi opintojen alussa alaa ja siirtyi tanssikoulun puolelle. Hyvä niin, sillä hän oli aivan loistava tanssiopettaja ja saimme huipun koreografian häätanssiimme! :)

Kappale, jonka tahdissa tanssimme "first dance":n, on melko hidas, romanttinen ja tunnelmallinen. Emme siis halunneet tunkea siihen väkisin tavallista valssia, se kun ei sovi kappaleeseen ollenkaan. Emme myöskään halunneet (mielellään) vain nojailla toisiimme ja pyöriä ympyrää reilut 4 minuuttia kestävän biisin ajan. Törmäsin sattumalta eräänä päivänä Mariin (tanssiopeen) yliopistolla ja jostain syystä tuli puheeksi meidän häätanssi-ongelmamme. Ja voila, keksimme, että hänhän voisi opettaa ja tehdä meille helpohkon koreografian!

Häätanssiimme kuuluu leikkimielisyyttä ja hupsuttelua..

Olin ihan innoissani ja eilisten tanssiharjoitusten jälkeen olen ollut vielä enemmän innoissani; tanssi on niiiiiiiiiin minun ja sulhon näköinen ja aivan ihana. Tänään olisi taas illalla sulhon kanssa tiedossa harkat olohuoneessa. Koreografisoidun häätanssin harjoittelu tuo parisuhteeseen vaivihkaa mukavaa yhteistä tekemistä, tavallaan uuden ja yhteisen harrastuksen. Saa nähdä, muistammeko Marin opit, kun harjoittelemme vain kahdestaan. :D Myöhemmin kesällä olisi tarkoitus sitten pitää toiset tanssiopen kanssa pidetyt harkat. Muuten harjoittelemme sulhon kanssa kaksistaan.

Sain tänään sovitettua hääpukuani kotona yhdessä S-kaason kanssa (joka muuten toi minulle syntymäpäivälahjaksi itsetehdyt ihanat, punaiset ja lämpöiset villasukat! ..koska vanhat villasukkani on jo melkein puhkikulutetut ja ne olivat vieläpä ainot villasukat, jotka omistan! :D). Istuminen hääpuvun kanssa onnistui ongelmitta, sekä korkealla että matalalla tuolilla, samoin polvistuminen sujui hyvin (kirkossahan pitää olla polvillaan jossain vaiheessa). Ei siis pitäisi joutua stressaamaan enää siitäkään asiasta! :)

..mutta myös romantiikkaa ja tunnelmointia.

Tanssin taikaa!

Meidän pitäisi sulhon kanssa käydä jonkinlainen tanssikurssi häävalssiamme varten. Olemme kumpikin ihan aloittelijoita kaikenlaisissa virallisissa tanssilajeissa -kuten valssissa, tangossa jne. Itse asiassa en edes tiedä, onko tai tuleeko meidän häätanssistamme valssi vai ihan jokin muu, esimerkiksi oma sovelluksemme. :D Nimittäin Nellin esittämä kappale Pidä musta kii (elokuvasta Tyttö Sinä Olet Tähti), jonka tahdissa haluamme tanssahdella, ei ole mikään valssibiisi (tietääkseni). Ja koska emme muutenkaan sulhasen kanssa ole mitään parkettien partaveitsiä tai valssista erityisemmin pitäviä, voisi meille käydä ihan hyvin jokin sovellettu tanssi

Esimerkiksi Tanssikoulu Sulava tarjoaa yksityisopetusta häätanssin osalta. Heiltä saa 150 euron pakettihintaan häätanssin suunnittelun ja 2 x 50min opetuksen. Ei kuulosta liian pahalta! Olisi aika mukava ajatus rakentaa ihan oma koreografia "meidän" biisiämme varten ja esittää se vieraille häissä.. Hmm... ;)

Tässä esimerkkikuvaa viime kesältä minusta ja sulhosta "valssaamassa" ystäväni häissä (joissa olin kaasona). Ei se valssi ihan nappiin vielä mene! :D