Hääpainajainen vol. 3

Perjantai-ilta vierähti ihanaa tyttöjen iltaa viettäen, vanhojen ystävien kanssa. Höpötimme kaikesta maan ja taivaan väliltä ja loppuillasta etenkin häistä ja hääsuunnitelmista. Ehkäpä tästä "inspiroituneena" näin sitten viime yönä painajaisunen häistä...

Olimme pitämässä tuplahäitä yhdessä -tyttöjen illassakin mukana olleen- Mirge-ystäväni ja hänen miehensä kanssa. (He ovat oikeasti menneet jo viime kesänä naimisiin.) Jouduimme odottamaan alttarille astelemista jossain kellarissa ja välillä minun ja sulhon välille tuli jotain riitaa, jonka vuoksi lähdimme vuoron perään vihaisina ulos ja välillä ystäväni ja hänen miehensä tekivät samoin. Ensimmäisenä alttarille astelivat ystäväpariskuntamme. Me jäimme kellariin odottamaan vuoroamme ja samassa huomasin, ettei minulla ollut vielä kampausta, ei meikkiä eikä piilolinssejä silmissä. Onneksi N-kaaso ilmestyi yhtäkkiä kellariin ja hän alkoi värkätä hiuksiani ja meikkiäni. Kellarissa kävi välillä erinäisiä ihmisiä, jotkut tuttuja ja jotkut tuntemattomia.

Vihdoin oli meidän aikamme ryömiä ylös kellarista. Siinä samassa tajusin, ettei kutsuja oltu jaettu vielä kaikille. Puolet vieraista (jotka olivat kuitenkin hekin paikan päällä) ei ollut ehtinyt saada käsin toimitettua kutsua, jossa oli paljon tärkeää informaatiota häihin liittyen. Tajusin myös ylös kiivettyäni, ettei vieraiden pöydissä ollut kukka-asetelmia eikä minunkaan kimppuani näkynyt missään.. Jotain muutakin oli päässyt unohtumaan (en nyt vain muista niitä kaikkia :D) ja aloin hermostumaan.

Sitten sain tekstiviestin S-kaasoltani ja A-kaasoltani, että he eivät valitettavasti ehdi häihimme, koska ovat S-kaason häiden jälkimainigeissa (hänkin on oikeasti mennyt naimisiin jo toissakesänä!). Juuri ennen kuin minun piti lähteä kävelemään kohti alttaria, ovesta kiiruhti sisään floristi ORANSSIEN kukkien kanssa. Hän ei paljoa pahoitellut ja kyseli, että minkäs kukan haluaisin hääkimpuksi. Valkoista ruusukimppua ei löytynyt, mutta jokin valkoinen (ruma) häkkyrä sieltä löytyi, joten otin sen. Lähdin kävelemään sulhasta kohti (jota en vielä kiemuraisen rakennuksen takia nähnyt) ja kukkakimppu purkautui pikku hiljaa kävelymatkalla..

Kaikki vieraat istuivat kiemuraisen rakennuksen (=jonkin ihme juhlapaikan) pöydissä eivätkä alttarilla. Niin, paitsi päästessäni sulhon luo, huomasin, että olimme jossain rumassa tiiliskivi-huoneessa, emmekä ollenkaan alttarilla tai edes kirkossa! Pappikaan ei sinänsä ollut ollenkaan pappi ja alkoi puhua jotain jokapäiväisiä juttuja siinä vaiheessa, kun seisahduin hänen eteensä. Minä katselin ympärilleni, avasin suuni ja ehdin sanoa: "Siis mitä tämä oikein on? Onko tämä siis nyt jotaki ihme pilaa vai mitä?" ja sitten heräsin.

Aurinko paistaa ihanasti jo nyt, tiedossa on varmaan loistava päivä. :) Joten ei muuta kuin lämmintä, pirteää ja aurinkoista lauantaita, toivottavasti te olette säästyneet hääpainajaisilta viime yönä! :D